P15 | Christchurch - Auckland

Christchurch päivä… Christchurchin keskustassa ei ole juuri perinteisiä nähtävyyksiä. Kolmen vuoden takainen suuri maanjäristys on pitänyt siitä huolen, mutta kaupungin keskusta on ainutlaatuinen jälleenrakennusnähtävyys. Kestää vielä toiset kolme vuotta, ennen kuin kaupunki alkaa olla lähellä entistään, mutta töitä tehdään yötä päivää. Ja ensimmäinen ratikka kulkee jälleen… lyhyt turistilinja mutta kulkee. 

Illan aluksi lento Aucklandiin ja tämä moottoripyöräseikkailu alkaa olla niin sanotusti siinä. Oli erinomainen ellei loistava matka… eikä vähin osuus siinä ole hyvällä porulallemme. Kiitos laheasta Uuden Seelaniin matkasta; Anne, Tuija, Hemppa, Kyösti,  Matti, Pekka, Petri, Tapio, Timppa & Timppa, Visa. Hyvää kotimatkaa itse kullekin. Pekalla se taitaa olla pisin kun se kulkee Samoan ja Fitzin kautta. Näihin sanoihin Over & Out. Täällä PeterPan Auckland, Uusi Seelanti… :]

---

Moottoripyöräily tekee onnelliseksi. Tuija & Petri.

Vaeltaminen vetää vakavaksi. Timo Vaara.

Lahea sikariporras. Visa ja Hemppa.

Aloitteleva sikariporras. Kyösti ja Timo Kosonen.

 Hobbittownin väkeä. Anne.

Hobbittownin väkeä. Tapio.

Tosimotoristi. Matti.

Heteroita heinikossa. Pekka & Peter.

P14 | Akaroa - Chirstchurh

 Matti nousemassa aamulla Akaroan pilvien yläpuolelle. Alla katse alas pilvien harjalta.

---

Pekka avaa päivän katselemalla taivaskanavilta aikuisviihdettä… televiissiosta tulee naisten taitoluistelua, joka tässä kohtaa matkaa taitaa jo käydä aikuisviihteestä. Kun pääsemme viihdekanavista eroon, rantaan aamiaiselle… ja sitten se piste i’n päälle ajon kannalta. Ristiin rastiin Akaroan niemimaata. Ja menee siinä tunti jos toinenkin… itseasiassa kello on 5 iltapäivällä ennen kuin viimeinen pyörä vuokraamossa. Tapsan Explorer on viimeinen, se kuumeni joku kilometriä ennen vuokraamoa ja nakkasi jäähdytysnesteet ulos. Syy, flekti jumissa. Mutta yes, se olikin sitten ainoa tekninen murhe koko matkalla jos tuota murheeksi voi sanoa. Saman korttelin mekaanikko laittoi jumittuneen tuulettimen pyörimään. Meidän kaksi Suzukia joivat lisäksi muutaman desin öljyä, mutta siinä se. Eikä yhtään kaatoa, kaatumisista puhumattakaan. Eli hyvin ajettu.

Kaikka majoitukset ovat Chirstchurchissä täynnä, joten emme pääse kovin keskustaan, mutta vartin kävelytuntumaan kuitenkin. Päättäjäisravintola löytyy viisi minuuttia toiseen suuntaan. Ihan yees, niin sanotusti. 

---

Tapsa taivaassa? Ei aivan mutta Christchurchin peittävän pilvikannen yläpuolella kyllä.

Pekka ja Timppa sukeltamassa pilviin.

Pieni hiekkatueosuus osui tänään myös kohdalle... mutta hissun kissun ja sillä lailla.

Pekka, Petri, Tuija, Timppa V, Anne ja Hemppa tauolla.

Aamulokki Akaroassa.

P13 | Cromwell - Akaroa

 Etelän Alppeja... niiden virallinen nimi on Southern Alps. Ryhmä eestä ja takkaa.

---

Tänään aamusta kohti Mt Cookia… sitä maan korkeinta kukkulaa, mutta nyt Tongan puolelle. Ensi käynti oli Helsingin puolella. Vaikea on enää sanoa mikä on paras ajopäivä. Mutta kärjessä tämäkin. Koko aamupäivän maisemina lumihuippuiset alpit niillä joka suuntaan taipuvilla teillä ja muutama kelpo kuva ja kaksi  tarttuu kameraan.

Huikopalat Sir Edmund Hilary Alpine Centerissä. Sama paikka sisältää myös lentokoneen, jolla Sir Edmund teki ensimmäisen lumilaskeutumisen Mt. Cookille syyskuussa 1955. Tänään sinne laskeudutaan vähän useammin, mutta lentokonelaskeutumiset edelleen harvinaisia kun kaikki niillä pilvivatkaimilla, helikoptereilla.

Mt. Cookilta Lake Tekapolle, missä parit kirkkokuvat. Lake Tekapon kirkolla planeetan kaikkien kirkkojen upein alttaritaulu. Heti Lake Takapon jälkeen kappele Route66’ta ja pala Pohjanmaata, ennen kuin hulppea Akaroan niemimaa on kohdalla. Jos Uusi Seelanti on mopopojan paratiisi niin Akaroa on piste paratiisin päällä. Viikonloppuisin Christchurchin motoristien Linnanmäki. 

---

Näitäkin näkee vielä... lammastokkia teillä.

Route66'ta... no pieni kappale ainakin Lake Tekapon ja Christchurchin välillä.

Cromwellin hotellimme taitaa mennä ykköseksi tämän retken majoituksista... vähän kuin paremman luokan kesämökkejä... :)

 Päivän viimeisiä mutkia Akaroalla.

Päivän ensimmäisiä mutkia Cromwellin päästä.

P12 | Te Anau - Bluff - Cromwell

Uuden Seelaniin etelässä... vasemmalta; Tapsa, Peter, Timppa K, Petri (kurkkii takaa), Hemppa, Visa, Vis Jr, Timppa V, Tuija, Anne, Matti ja Pekka.

---

Keli vastaa kaikkien edellisten päivien keliä. Tosin hetikohta aamiaisen jälkeen ajamme kirjaimellisesti pilvessä mikä viilentää mukavasti… ellei peräti hetken holodtutnata. Ensimmäiset pari tuntia sitä Uutta-Selantia itiänsä… mutkaa mutkan perään erikoikoiset kukkulat ympärillä. Sitten vähän tasaantuu ja kohdalle tulee Invergargill, tai jotenkin noin… ja siellä maailman nopein intiaani. Munron Idian moottoripyörä, josta tehty elokuva ‘Worlds Fastest India… vähän erinäköinen peli kun juuri Helsingin MP-messuilla esillä olleet intiaanit. Yhden sellaisen uuden intiaanin taidan ostaa jos minulla on isona moiseen rahaa.

Munron intiaani on esillä Hayesin rautakaupassa Invercargillin keskustassa… samassa rautakaupassa monta muutakin moottoripyörää. Kannattaa poiketa jos kuljet kulmilla moottoripyörällä tai ilman. Intiaaneilta Bluffiin… Uuden-Seelannin eteläisimpään asvaltoituun kärkeen, jossa etelän kuvat ja nokat kohti pohjoista ja Cromwelliä. Tunti tasamaata ja paluu tuttuun mutkavuoristoon, jossa ei voi muuta kuin antaa hymyn levitä kasvoille kypärän sisällä ja antaa mennä. Päivä päättyy omaksikin yllätykseksi Cromwellin ulkopuolella. Meidän hotellivaraukset hauskoissa bungaloveissa järven rannalla. Veneelläkin sopii tulla. Jokaisella bungalovilla myös oma laituri… ongelma vain veneilyn näkökulmasta, että ensin pitää hinata se vene jostakin tähän järveen. Meriyhteyttä ei ole… :)

---

Ei surmanajaja Onni Suuronen vaan Intiaani Kosonen... alla ryhmämme nopein Tukiainen... ja nopein kyllä muutenkin.

---

Timppa Uuden Seelannin etelän merellisissä maisemissa.

Välillä kaunista kumpumaisemaa.

Ja vähän isompia kumpuja.

Nuoriparimme on reipas... tauoilla Tuija ja Petri käyvät kävelyretkillä.

P11 | Queenstown - Milfords Sound - Te Anau

Sumuisten vuorten ritarit... matkalla Milfords soundilla nousimme pilviin. Yllä todennäköisesti Timppa V ja Tapsa... alla Pekka, jolla koeajossa Matin Explorer...

---

Aamu on kuin juhannusmorsian. Aamiainen hotellilla ja tien päälle. Päivän pääkohteena Fjordlands… Uuden-Seelannin Norja. Eli lounaiskulman vuonoalue. Hyvän matkaa ennen vuonoja Pekka näkee jälleen peileissään tutut siniset vilkkuvalot… selviää tällä kerralla puhuttulelulla. Puhuttelu koskeekin ryhmän etupäätä. Sheriffi kyseelee onko edellä mennyt ryhmä tuttua porukkaa. Pekka myöntää, että tuttuja ovat ja saa vietäväksi terveisiä, että vaikka tämä maa kaukana kaikesta onkin niin täällä on silti tieliikennelaki. No ei se keula pahasti ylinopeutta ajanut, vähän kuitenkin kun asuntoautoja joutuu ohittamaan. Jos jotakin negatiivista pitää tämän kaukaisen maan tieliikenteestä keksiä, niin se on asuntoauto. Ei yksi, mutta kun niitä on miljoona ja ne kaikki körryyttävät tien tukkeena.

Milfords Soud on kohdalla iltapäivän alussa… ja seuraava vuonolaiva lähtee 15min kuluuttua. Ajoitus hyvä ellei täydellinen. Ta Anaussa Caltexin (huoltoaseman) omistaja sanoi, että kaikki laivat täynnä, mutta häneltä saa lippuja vielä yhteen. Ei ollut edes Intialainen kaveri vaan näytti umpi kiiwiltä. En tehnyt kauppoja.

Milfords Sound on maan sateisin kohta. Ei tänään silti sada vaikka pilvet vuorten huippujen päällä lepäilevätkin. Kaksi tuntia risteilyä ja mutkaiselle tielle. Kokeilen paluussa Te Anauhun Petrin ja Tuijan uutta vesikessua, joka tuntuu selkeästi paremalta kuin edeltäjänsä. En silti moista bemaria ostaisi, mutta on pirtsakampi kuin edeltäjänsä. Ja vaikea noita mp-lehtien testäjä on ymmärtää. Triumph 1200 Explorer kun on selvästi parempi ja rockandrollimpi pyörä ajaa… ja jokainen molempia ajanut tuntuu olevan samaa mieltä. 

---

Sheriffi nuhtelee ja Pekka kuuntelee jännittyneenä, että tuleeko sakkoa vai eikö tule... ei tullut... ;)

Se kalastaa, syö ja nukkuu yli 99% ajastaan... Milfords Soundsilainen hylje.

Milfords Soundissa asuu myös pienen pieni pingviini yhdyskunta.

Tämä sitten? Kirkko Te Anaussa... voit tarkistaa sunnuntaisin, että onko se hurskaaksi itseänsä mainostanut naapuri jumalanpalveluksessa... :)

Vakavaksi vetää... italialaisen ruokalistan lukeminen pöytää odotellessa... :)

P10 | Queenstown

Pekka normaaleissa iltapuuhissaan... :)

---

Matkan toinen vapaapäivä. Matkanjohtajalle sitä ‘normivapaapäivää’ eli töitä kannattevan ääressä. Ryhmä sen sijaan tekee vähän kaikea. Veneilee, gondoleerailee, moottoripyöräilee, museoilee, chillailee, shoppailee, kuntoilee jne. taitaa joku mallasjuomallakin käydä ja sillä lailla.

---

Ms/Runeberg tai sen uusiseelantilainen kaveri peruuttamassa Oueenstownissa... alla yksi Queenstownin iheistä, Icebar... tosin sellainen ihme taisi olla vuosi tai kaksi sitten myös Helsingin  Aleksanterinkadulla.

P9 | Fox Glacier - Queenstown

 Yllä 50% aamun helikopteri ryhmästä... Matti, Timma V ja Kyösti. Nuoripari ja Tapsa kaarsivat eri lavoilla. Alla vähän reilu 80% aamupäivän vaellusryhmästä...  :) 

---

Aamu valkenee sinisellä taivaalla… alamme vähitellen tottumaan näihin hyviin keleihin. Ja ryhmämme helikopterilentäjät ovat vähintäänkin tyytyväisiä; nuoripari (Tuija & Petri), Kyösti, Timppa V, Tapsa ja Matti käyvät lentämässä Mt Cookin ikilumilla aamiaisen aperatiiviksi. Aamiaisen jälkeen vaellamme kaikki maata pitki ikijäätiköille… tai jäätiköille ainakin. Iki on suhteellista. Mt Cookin jäätiköt vetäytyvät hyvää vauhtia. Se tietää myös vaellusryhmällemme useita hikipisaroita. Sitten viime vaellukseni jäätikköpolku on pidentynyt 200 metriä… ja jokainen niistä metreistä ovat jyrkkää ylämäkeä… ;)
Ajamisen kannalta tänään ehkä kaikkein hulppein päivä? … ainakin toistaiseksi. Upeat alppimaisemat seuraavat mukana koko päivän ja toinen toistaan upeampi tien pätkä seutaa toista koko päivän. Ehkä kaikkein hulppeimmillaan maisemat ovat järvien rannoilla ennen Wanakaa. Vuoret, vuoristojärvet, sininen taivas, ja taivaalliset tiet ovat niin sanotusti aika jees yhdistelmä vaikka itse sanonkin.

Päivän päätteeksi kaarramme vanhaan kultakaupunki Arrowtowniin. Hellejäätelöt kultakaupungissa ja Queenstowniin. Siinä kohtaa päivällä sen verran mittaa, että emme lähden merta edemmäksi kalaan vaan syömme kalaa kiinalaisten kanssa omassa hotellissamme.

---

Tässä kohtaa taitaa olla jo alamäki ja paluu kohti pyöriä. Timppa V reippaasti keulilla... ei kuulema aio kuitenkaa isona alkaa vaeltajaksi... :)

---

 Tämän päivän normi ajomaisemia.

---

Hemppa tauolla... tosimotoristi istuu tauot pyörän päällä... ;) ?!?

---

Maisemat muuttuivat yhä postikorttimaisemmiksi mitä lähemmäksi Queenstown tuli.

---

Matti laskeutumassa alas Queentownin tasolle päivän loppukilometreillä.

---

Tämä sitten...  jonkinlainen uuden ajan jeesus vetten päällä? Ja empä ole moista ennen nähnyt, mutta siinä tuo leijaili ravintolamme edustalla... :)

JYDPVG.